Ilmoituskanavien osalta kuvainnollisesti odotamme lennon lähtöä. Tunnelmat ovat hieman kaksijakoiset, kun organisaatioissa tulisi jo kääriä hihat ilmoituskanavan päivittämiseen tai rakentamiseen, mutta lainsäädännön raamit ovat vielä levällään. Aikataulukin on auki. Ainoa varma asia on se, että lainsäädäntö ei tule voimaan 17.12.2021, vaikka direktiivi niin edellyttää. Lento on siis myöhässä.
On aika tehdä tilannekatsaus siihen, mitä lainsäädäntöesitys (eli hallituksen esitysluonnos) pitää sisällään ja mitkä ovat esityksen keskeisimmät kipukohdat yritysten näkökulmasta.
1. Uudet vs. olemassa olevat ilmoituskanavat
Suomen lainsäädäntöratkaisu näyttää lähtevän siitä, että ilmoituskanavaan voi ilmoittaa direktiivissä mainituissa aiheissa täydennettynä vastaavilla kansallisilla säädöksillä. Näihin aiheisiin lukeutuvat muun muassa julkiset hankinnat, tuoteturvallisuus, ympäristönsuojelu ja henkilötietojen suoja. Yhtymäkohtia käytännön kanssa on kuitenkin vähän, kun tätä listaa peilataan tyypillisimpiin ilmoituskanavan ilmoituksiin, joita selvityksemme* mukaan ovat henkilöstöön, yrityksen omaisuuden käyttöön ja sidonnaisuuksiin liittyvät kysymykset. Iso lainsäädäntöön liittyvä kysymys onkin, voidaanko jatkossa käyttää yhteä ja samaa kanavaa, ja saako ilmoittaja suojaa muissakin kuin laissa mainituissa aiheissa? Toivottava ratkaisu olisi, että jatkossa voitaisiin operoida yhdellä kanavalla ja kaikki ilmoitukset saavat samoin kriteerein suojaa.
2. Anonyymi ilmoittaminen
Suomen lainsäädäntöratkaisu jättää päätöksen anonyymista ilmoittamisesta organisaatiolle. Usein nimellä ilmoittamista perustellaan sillä, että vain siten saadaan ilmoittajaan tarvittaessa kontakti esimerkiksi lisäkysymysten esittämistä varten. Markkinalla on kuitenkin tarjolla useita teknisiä ratkaisuja, joilla mahdollistetaan dialogi ilmoittajan kanssa ilman, että tämän tulee kertoa henkilöllisyyttään. Suositus on, että anonyymi ilmoittaminen mahdollistetaan. Mitä arkaluonteisempi asia, ilmoittamisen kynnys taatusti nousee, jos anonyymia ilmoittamista ei sallita.
3. Konsernien ratkaisut
Alkukesästä 2021 keskustelu pyöri paljon sen ympärillä, voidaanko konserneissa käyttää yhteistä kanavaa. Pahimmat skenaariot näyttivät siihen suuntaan, että tämä ei olisi mahdollista. Suomen lainsäädäntöratkaisun perusteluissa todetaan, että konserniratkaisu pitäisi sallia. Lainsäädäntötekstiin asti tämä ei kuitenkaan ole päätynyt ja kun pöydällä kummittelee vielä EU:n kannanotto siitä, että ratkaisun tulisi olla erillisyhtiökohtainen, vielä jännitämme tämän kanssa.
4. Vanhentumisaika
Ilmoituskanavan käyttöönottoprojekteissa sukelletaan kanavan yksityiskohtiin, joista yksi koskee ilmoitusten säilyttämisaikaa. Lakiesityksessä todetaan, että ilmoitukset tulee säilyttää ainoastaan niin pitkään kuin se on välttämätöntä ja oikeasuhteista lain vaatimusten noudattamiseksi. Ympäripyöreää, eikö? Tämän kun yhdistää siihen, että vastatoimien kiellolle ei ole laissa asetettu vanhentumisaikaa, niin eihän tämä oikeusvarmuudesta kerro.
Sillä välin, kun odottelemme lopullista lainsäädäntöratkaisua, niin tässä muutamia toimenpide-ehdotuksia:
Ilmoituskanavan käyttöönotto voidaan aloittaa jo nyt ja autan siinä mielelläni. Tutustu palveluun ja sovitaan aloituspalaveri vielä tälle vuodelle.
Ja lainsäädännön etenemistä voi tarkkailla täällä.
Tutustu Keskuskauppakamarin kanssa tekemäämme selvitykseen ilmoituskanavista ja parhaista käytännöistä.